Arjen epätäydellisyys

Keitin kahvin, istuin keittiön ikkunan ääreen ja katselin, miten sade piirsikin pieniä kuvioita ikkunalautaan. Se oli niin tavallinen hetki, mutta silti jotenkin rauhoittava. Tajusin, että elämä koostuu pitkälti tällaisista pienistä hetkistä, joita harvoin huomaa, kun on liian kiireinen. Sillä hetkellä en suunnitellut mitään, en analysoinut tilannetta, enkä stressannut tekemättömistä töistä – olin vain läsnä.

Se sai minut muistamaan, kuinka monta kertaa elämä on kulkenut ohi, koska en ole pysähtynyt huomaamaan pieniä voittoja. Esimerkiksi viime viikolla: yritin järjestää kaappiani, joka oli ollut sekaisin kuukausia. Aluksi tunsin turhautumista ja ajattelin, että tämä on taas yksi tehtävälistan "pakko tehdä" -kohde. Mutta kun aloin lajitella tavarat ja järjestää ne kauniisti, huomasin, että tämä pieni teko toi valtavasti tyytyväisyyttä. Tyhjä tila hyllyllä, kaikki paikoillaan – tunne oli pieni mutta todellinen voitto.

Samaan aikaan opin, että arki ei tarvitse olla täydellistä ollakseen merkityksellistä. Työpöydän sotku, unohtunut sähköposti, kahvinkeitin, joka ei toimi – kaikki nämä ovat osa elämää. Jos yrittää jatkuvasti saada kaiken täydelliseksi, unohtaa ne hetket, jotka tekevät päivästä merkityksellisen. Sellaiset hetket voivat olla pieni keskustelu ystävän kanssa, onnistunut kotitehtävä, hiljainen aamuhetki kahvin äärellä tai se hetki, kun huomaa, että epäonnistui jotain arjessa – ja silti selviytyi päivästä.

Nämä kokemukset muistuttavat minua siitä, että elämä ei ole täydellistä – eikä sen tarvitsekaan olla. Pienet oivallukset, hetkien pysähdykset ja arjen onnistumiset muodostavat kokonaisuuden, joka kantaa. Ei tarvitse odottaa suuria saavutuksia, lomamatkoja tai elämänmuutoksia; joskus riittää, että huomaa ne pienet asiat, jotka tekevät päivän elämisen arvoiseksi.

Haluan jakaa juuri tämän ajatuksen: pysähdy, huomaa pienet hetket, hyväksy arjen epätäydellisyys ja anna itsellesi lupa iloita pienistäkin voitoista.