Syksyn alku uudessa kodissa

Kesän aikana muutettiin ja asetuttiin tähän meidän uuteen kotiin Päijät-Hämeeseen. Välillä tuntuu edelleen vähän epätodelliselta, että tämä on oikeasti meidän paikka. Uudet seinät, uudet huoneet, ja se tunne, että tästä alkaa kokonaan uusi luku elämässä.

Arki on toki vielä vähän keskeneräistä, etenkin remontin takia. Se tuo välillä ylimääräistä stressiä – tavarat etsivät paikkojaan, jotkut huoneet tuntuvat enemmän työmaalta kuin kodilta. Mutta toisaalta juuri se, että saa laittaa omaa kättä jäljelle, tekee tästä paikasta meille sopivan.

Iltaisin huomaan usein, miten tärkeää on pysähtyä. Pimenevät syysillat tuovat ihan oman tunnelmansa: kynttilät pöydälle, pehmeä valo lampuista ja hyvä elokuva pyörimään sohvalla. Se on meidän pieni hetki, jossa kaikki kiire ja keskeneräisyys unohtuvat. Vain se tunne, että ollaan kotona ja juuri siinä, missä pitääkin.

Uudet työt, koiranpentu, kaksi kissaa ja uusi arki ovat vieneet paljon energiaa. Kaikki on jännittävää ja innostavaa, mutta myös väsyttävää. Siksi on ollut tärkeää opetella, ettei jokaiseen päivään tarvitse mahduttaa kaikkea. Että saa myös levätä, olla tekemättä mitään erityistä. Tasapainon löytäminen ei ole helppoa, mutta juuri nyt se tuntuu erityisen tärkeältä.

Olen miettinyt paljon sitä, miten koti voi olla niin suuri voimavara. Kun ulkopuolella tapahtuu paljon uutta, on helpottavaa, että koti antaa rauhaa ja turvaa. Me viihdymme täällä, ja ehkä se on tärkein asia juuri nyt.

Miltä sun syksyn alku on tuntunut? Entä mitä pieniä asioita sä teet, että arki pysyy tasapainossa?